Rahastosijoittaminen ja -säästäminen – osakesijoittamisen opas

Tässä artikkelissa käsitellään säännöllistä rahastosijoittamista (tai rahastosäästämistä). Tällainen sijoittaminen osakkeisiin on melko turvallista, ei vaadi pörssien ja pörssiyritysten seurantaa sekä lisäksi saa aikaan hyvän tuoton pitkällä aikavälillä.

Sijoittaminen osakkeisiin

Osakkeet ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä hyvin. Välillä kurssit saattavat laskea jopa 2-3 vuoden ajan, mutta lopulta ne aina ovat lähteneet hitaasti nousuun. Yleensä kurssien lasku maailmanlaajuisesti pörssiromahduksissa on nopeaa, kun taas nousu melko hidasta ja varovaista pohjilta.

Säännöllinen rahastosijoittaminen pääasiassa osakkeisiin tarjoaa melko turvallisen ja tehokkaan tavan hankkia hyvää tuottoa sijoitukselle pitkällä aikavälillä (esimerkiksi 10 vuoden aikana tai pidemmällä ajanjaksona). Historiallisesti tarkasteltuna säännöllisen rahastosijoittamisen aloittaminen jopa kaikkein huonoimpaan ajankohtaan olisi tuottanut voittoa jo 10 vuodessa.

Säännöllisen rahastosijoittamisen idea

Säännöllisellä rahastosijoittamisella tarkoitetaan tietyn suuruisen summan sijoittamista rahastoon säännöllisin väliajoin jolloin rahaston kurssin ollessa alhaalla saadaan enemmän rahasto-osuuksia ja päinvastoin. Näin ollen, vaikka rahaston kurssi vuosien kuluttua myyntihetkellä olisikin jopa alempana kuin sijoittamisen alussa, tuottoa on voinut kertyä paljonkin. Tottakai on tuottoisampaa ostaa aina suurella summalla kurssin notkossa ja myydä nousupiikin huipulla, mutta on epätodennäköistä että näin onnistuu tekemään usein pitkällä aikavälillä, sillä kurssihuippujen ja -pohjien aavistaminen on arpapeliä.

Indeksirahaston valinta

On mahdotonta sanoa, mikä rahasto tuottaa parhaiten esimerkiksi seuraavan 10 vuoden aikana, joten kannattaa valita ainakin sellainen (tai vaikka useita sellaisia), jossa ei ole juurikaan kuluja. Nämä rahastot ovat nimeltään indeksirahasoja, jotka seuraavat tiettyä indeksiä. Edulliset tai olemattomat kulut johtuvat siitä, ettei indeksirahaston salkunhoitaja tee ilmeisesti juuri minkäänlaisia ostoja tai myyntejä mitä tulee rahaston omistuksiin (osakkeisiin yhtiöissä). Tällaiset rahastot sijoittavat yleensä aina suurimpiin ja vakavaraisiin yhtiöihin. S&P 500 indeksirahasto seuraa yhdysvaltalaista S&P 500 -pörssi-indeksiä.

Esimerkiksi Nordnet tarjoaa täysin kuluttomia indeksirahastoja. Usein kannattaa valita rahasto, jonka sijoitukset ovat pääasiassa Pohjois-Amerikan ja ehkä myös Euroopan alueella ja joissa on monta toimialaa edustettuina.

Alla oleva laskelma ja kuvaaja selittää säännöllisen rahastosijoittamisen idean kuluttomiin (tai lähes kuluttomiin) indeksirahastoihin, joita tarjoaa mm. Nordnet ja Seligson.

Jos sijoittaja olisi sijoittanut kerralla alussa tietyn summan rahastoon jonka kurssi olisi mennyt seuraavanlaisesti, hän olisi menettänyt 20% sijoittamastaan rahasta. Jos taas hän olisi sijoittanut saman rahasumman säännöllisin väliajoin tähän samaan rahastoon, hän olisi jo päässyt voitolle yli 10%. Eli ostamalla samalla summalla kurssien ollessa alhaalla, saa enemmän osuuksia ja päinvastoin.

Toki jos omistaisi kaikkitietävän kristallipallon ja tietäisi että pörssit nousevat joka vuosi seuraavan 5-10 vuoden ajan putkeen, tällöin tietenkin kannattaisi heti pistää kaikki ylimääräinen raha pörssiin.

Sijoittamisen pieni riski pitkällä aikavälillä

Säännöllisen rahastosijoittamisen suurin etu verrattuna kertasijoitukseen on riskin pienentäminen ajallisesti. Tosiasia on, että kukaan ei tiedä nousevatko vai laskevatko pörssikurssit yleisesti seuraavan vuoden aikana. Analyytikko tai pankin sijoitusneuvoja voi tehdä analyyseja ja antaa suosituksia eri rahastoille, mutta ne ovat pelkkiä arvauksia tai aavistuksia tulevasta kurssikehityksestä. Yleensä pankin sijoitusneuvoja neuvoo ostamaan rahastoa joka on nousussa.

Rahaston arvo on voinut nousta 30% viimeiset puoli vuotta, mutta seuraavat puoli vuotta se voi laskea saman verran. Lasku voi jatkua kauankin ja voi kestää vuosia ennen kuin sijoittaja pääsee edes omilleen. Säännöllinen rahastosijoittaja sen sijaan on ensin ostanut rahastoa pienehköllä summalla, ostanut tietyn ajan päästä lisää samalla summalla jne. Ei tarvita kummoistakaan nousua pohjalta kun sijoittaminen tällä tavalla on jo tuottanut voittoa.

Sijoitusten hajautus ajallisesti

Sijoituksen kokonaissumman jakaantuminen pitkälle aikavälille on myös suuri etu. Jos perheen tuloista jää vuodessa ylimääräistä rahaa vaikkapa 10000 euroa jota ei ole syytä tuhlata mihinkään (ei matkailuun, ei lasten kuluihin jne), tämä summa on viisasta sijoittaa esimerkiksi 833 euroa/kk osakerahastoon ja tehdä sama myös tulevina vuosina.

Kymmenessä vuodessa sijoituksiin on pistetty se 100000 euroa, mutta voittoa todennäköisesti on tullut saman verran (korkoa korolle, laskettu maltillisella 8-9% vuosituotolla).

Eli tämä 100 ke sijoitus on tuottanut saman verran rahaa (josta kuitenkin pitää maksaa verot). Täytyy muistaa, ettei tätä 100 tuhannen euron summaa ei sijoittamisen alussa ensimmäisenä vuonna olisi ollut mahdollista sijoittaa (ilman velan ottamista).

Sijoitusten hajautus muun muassa toimialoittain

Säännöllisen rahastosijoittamisen säännöt eivät päde samalla tavalla yksittäiseen osakkeeseen, sillä riski yksittäisessä osakkeessa on paljon suurempi. Yrityksen kurssi voi tippua vaikka 50%-100% ja yritys voi jopa mennä konkurssiin. Eri toimialojen, maiden, maanosien ja vakavaraisten yhtiöiden kesken hajautetussa rahastossa näin suurta riskiä ei ole.

Lisäksi suorissa osakesijoituksissa osakkeiden kehitystä ja markkinoita tulisi seurata aktiivisesti. Tämä saattaa viedä paljon aikaa ja homma menee usein omien salkussa olevien firmojen osakekehityksen seurailuun päivittäin. Tappiolliset kaupat ja kurssilasku oman osakkeen kohdalla tuottaa monelle ihmiselle suurta mielipahaa.

Ei saa hötkyillä

Sijoitusoppaat neuvovat ostamaan nousevaan kurssiin ja myymään heti kun kurssi lähtee laskuun. Tähän asiaan liitetään usein sellainen monipiippuinen asia kuin tekninen analyysi. Helpommin sanottu kuin tehty. Helppoa olisi rahan tekeminen, jos aina osaisi ostaa pohjalta ja myydä huipulla. Hötkyily ei pitkässä juoksussa tiedä muuta kuin suuria osto- ja myyntikuluja. Välillä tulee voittoa, mutta pian tulee saman verran tappiota.

On totta, että suurimmat voitot tehdään ottamalla pieniä voittoja ja tekemällä tämä riittävän usein. Tai vaihtoehtoisesti valitsemalla osake, jonka kurssi nousee satoja tai tuhansia prosentteja. Nämä asiat vain ei onnistu kovin monelta ja vaatii tiivistä osakkeiden liikkeiden seuraamista ja asiantuntemusta, sekä hyvää onnea. Säännöllinen rahastosijoittaminen ei sen sijaan vaadi juurikaan tai ollenkaan tietämystä markkinoista tai markkinoiden tiivistä seuraamista.

Säännöllisen rahastosijoittamisen vaatimukset:

– pitkä sijoitusaika, vähintään 10 vuotta (jos on aloittanut säännöllisen osakesäästämisen kurssihuipulla, on hyvin epätodennäköistä että kurssit laskevat 5 vuoden ajan ennen kuin lähtevät vakaampaan nousuun)
– osuuksien ostaminen säännöllisin väliajoin pienehköllä summalla kerrallaan

Säännöllisen rahastosijoittamisen edut:

– pienempi riski kuin kertasijoituksessa, kurssinotkahdukset antavat mahdollisuuden ostaa halvemmalla enemmän
– lopullisen suurenkin kokonaissijoitussumman jakaantuminen pitkälle ajanjaksolle
– osakerahaston laskeva, sahaava tai nouseva kurssikehitys ei vaikuta suoraan sijoituksen tuottoon
– sijoittaminen pienillä summilla kerrallaan: monella ei ole rahaa sijoittaa suurta summaa kerralla
– tarpeeksi pitkällä aikavälillä lähes varma tapa hankkia hyvä tuotto sijoitetulle rahalle

Säännöllisen rahastosijoittamisen miinukset

Oikeastaan ainoa ”miinus” säännöllisessä rahastosijoittamisessa on se, että todennäköisesti pitkällä aikavälillä, esimerkiksi yli 20 vuoden aikana, osakkeet tuottavat enemmän jos koko sijoitussumma voidaan pistää indeksirahastoihin heti, eikä siis tätä kokonaissummaa pistetä indeksirahastoihin säännöllisesti tämän yli 20 vuoden aikana. Tässä täytyy muistaa se, ettei monellakaan ole pistää esimerkiksi satoja tuhansia euroja (ilman lainanottamista joka ei ole suositeltavaa) osakkeisiin, kun taas pitkällä aikajaksolla se voi hyvinkin olla mahdollista.

Oikean osakerahaston valinta

On mahdotonta sanoa mitkä rahastot ovat tuottoprosenteissa kärjessä seuraavan kymmenen vuoden päästä. Sen sijaan voidaan laskea mitkä rahastot ovat kuluiltaan kohtuuhintaisia. Ei ole aivan sama, ovatko osakerahaston hallinnointikulut 3 vai 0 prosenttia vuodessa tai lunastuspalkkio 3 vai 0 prosenttia. Esimerkiksi 3% vuotuinen hallinnointipalkkio voi viedä 10 vuoden jaksolla lopullisesta tuotosta jopa 20-30 %, kun taas 0,5% hallinnointipalkkio vie samasta tuotosta vain muutaman prosentin, osakerahaston kurssikehityksestä riippuen.

Oikean rahaston valinta ei ole aivan helppo juttu. Yleissääntönä voi kuitenkin sanoa, että kannattaa sijoittaa sellaiseen rahastoon/rahastoihin, jotka ovat tuottaneet historiallisesti ainakin melko hyvin ja joissa vuosittainen hallinnointikulu ei ole kovin suuri (esim. 0%-0,6%). Tällaisia indeksirahastoja löytyy mm. Nordnetin indeksirahastoista.

Säännöllisen rahastosijoittamisen aloittaminen

Ostojen aloittamisajankohta ei ole hirvittävän tärkeä, koska ostot tapahtuvat säännöllisesti pitkällä aikavälillä ja niiden osumista optimaalisesti kurssinotkahdusten pohjille on vaikea ajoittaa. Kuitenkin, ensimmäisten ostojen tekemistä kannattaa siirtää parillakin vuodella jos yleisesti puhutaan osakkeiden yliarvostuksesta tai puhutaan jopa pörssikuplasta ja kun kurssit ovat nousseet lyhyessä ajassa todella paljon. Suuremmat kurssinotkahdukset ja ”pörssiromahdukset” ovat historiallisesti tarkasteltuna kestäneet muutamasta kuukaudesta pariin kolmeen vuoteen.

Mitä pidemmän aikaa kurssit laskevat, sitä enemmän rahasto-osuuksia saa samalla rahalla ja sitä pienempi kurssinousu tarvitaan sijoitusten kääntymiseen voitollisiksi. Ostoja voi tehdä useammin oman harkintakykynsä mukaan jos uskoo kurssipohjan olevan lähellä.

Rahasto-osuuksien myynnin ajoitus

Jo silloin, kun tiedetään että sijoitettu raha tarvitaan tai halutaan käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen lähivuosina, kannattaa alkaa pitää silmällä sopivaa myyntiajankohtaa. Rahasto-osuuksien myynti on syytä ajoittaa huolella, ja myynnit voi tehdä useammassakin erässä. On tärkeää, että rahasto-osuuksien myynti ajoittuu mahdollisimman korkeaan kurssiin niin, ettei ainakaan kovin monta aiempaa ostoa ole tehty korkeampaan hintaan kuin tuleva myyntihinta.

Mitä enemmän kurssihuipulta lasketaan, sitä vähemmän luonnollisesti tulee voittoa, sillä osuuksia on ostettu myös huippukurssiin ja kokonaissijoitussumma on kasvanut vuosien kuluessa suureksi. Jo muutaman prosentin lasku huipulta voi merkitä jopa 10-30% vähemmän voittoa, kurssikehityksestä riippuen. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos vuosien säästämisen jälkeen rahaston kurssi laskee huipulta enemmän kuin 20%, kannattanee (jos mahdollista) jatkaa ostoja ja odottaa ajankohtaa jolloin kurssi on jälleen noussut kurssinotkosta ja myydä kun nousua on kestänyt ainakin muutaman kuukauden tai rahaston kurssi on jopa saavuttanut uuden huippunsa.